Lokakuu 1995. Kaikki nämä vuodet olin pitänyt tavoitteenani hankkia Lyhtypirtin Viestiin presidentin haastattelun – ja tein haaveeni eteen kovasti töitä. 11-vuotiaana olin kirjoittanut kirjeen Mauno Koivistolle, keväällä 1994 olin lähestynyt
Lue lisää
Kesäkuu 1995. Juhannusaaton aamuna en arvannut, mihin illalla päätyisin. Isomummoni oli kuollut edellisenä päivänä ja mieleni oli maassa, kunnes sain erikoisen puhelinsoiton. Entinen opettajani Heikki Mäenpää (jonka kanssa olimme toteuttaneet myös
Lue lisää
Kesäkuu 1995. Olin päässyt edellisenä kesänä seuraamaan Vääpeli Körmy -elokuvan kuvauksia Vierumäelle, mikä oli jättänyt minuun lähtemättömän muiston. En tiennyt mitään niin mielenkiintoista kuin elokuvan filmaaminen. Keväällä 1995 soitin Ere
Lue lisää
Joulukuu 1994 – tammikuu 1995. Naamaani satoi märkiä räntärättejä, kun ylitin Hämeensiltaa ja suunnistin kohti Koskipuiston laidassa seisovaa Ruuskasen taloa. Olimme sopineet Juice Leskisen kanssa tärskyt hänen työhuoneelleen. Parhaiten se sopi
Lue lisää
Kevät – syksy 1994. Jos halusi seurata 1990-luvun suurta Kummeli-huumaa aitiopaikalta, oikea osoite oli Kangasala ja siellä erityisesti Pikkolan yläaste. Kummelit olivat jo ennen kuuluisuuttaan tuttuja miehiä kylillä. Kun viidennen
Lue lisää
Tammikuu-maaliskuu 1994. Oli kulunut kolme vuotta siitä, kun lehteni oli ylittänyt ensimmäisen kerran uutiskynnyksen. Median kiinnostus heräsi uudelleen tammikuussa 1994, kun toimittaja Tuija Manneri kirjoitti minusta Aamulehden Plussaa nuorille -juttusarjaan.
Lue lisää
1992-1996. Lyhtypirtin Viestin mediamyynti ei ollut kovin kannattavalla tasolla. Mainoksia lehdessä oli julkaistu lähes alusta alkaen, mutta niiden hinta oli pyörinyt suurin piirtein suklaapatukan tasolla. Pidin kuitenkin hyvänä, että lehdessä
Lue lisää
Syksy 1993. Kahdeksannen luokan syksyllä elämässäni tapahtui kaksi merkittävää asiaa. Hampaitani oli oiottu mitä ihmeellisimmillä kojeilla viiden vuoden ajan, aluksi jopa väärään suuntaan. Nyt sain vihdoin hammasraudat pois ja uskalsin
Lue lisää
Kesäkuu 1993. 1980-luvun puolessavälissä meidän perheessämme kuunneltiin Mikko Alataloa. Mikon parhaat pyörivät autostereoiden kasettipesässä kulumiseen saakka. Känkkäränkkä ja Poppaloora kolahtivat ja kovaa paitsi minuun, myös kavereihini. Syksyn Säveltä oli melkeinpä tylsä katsella,
Lue lisää
Helmi–toukokuu 1993. Kalle Päätalon Iijoki-sarjan ihmeelliseen maailmaan tutustuin kymmenvuotiaana Tapaninpäivänä 1988, kun televisiossa alkoi Mikko Niskasen ohjaaman Elämän vonkamies -elokuvan pidennetty kahdeksanosainen tv-versio. Samoihin aikoihin valmistuneen Nuoruuteni savotat -elokuvan ehdin
Lue lisää