Syksyllä Docendo julkaisee kirjoittamani tietokirjan Uuno on numero yksi. Se sisältää koko Uuno Turhapuro -elokuvien historian, värikkäitä tarinoita, anekdootteja, huumoria sekä paljon valokuvia. Haastattelumateriaali on suurelta osin omasta arkistostani. Julkaisuajankohta ei ole sattumaa, sillä Uuno-hahmon syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 50 vuotta. Kirja julkaistaan Spede Pasasen kuoleman 20-vuotispäivänä 7.9.2001. (Ja onhan se samalla meikäläisenkin syntymäpäivä.)
Kerronpa kirjan syntytarinan vähän pidemmän kaavan kautta.
Toukokuussa 1998 yksi pitkäaikainen haaveeni toteutui. Pääsin vihdoin vierailemaan Uuno Turhapuro -elokuvan kuvauksissa. Tuolloin katajanokkalaisessa mainostoimistossa kuvattiin leffaa Johtaja Uuno Turhapuro, pisnismies. Olin 19-vuotias Aamulehden toimittajaopiskelija ja tuleva kesätoimittaja, ja sain puhuttua itselleni peräti kahden päivän keikan Helsinkiin.
Mainostoimistoon oli lavastettu Härski-Hartikaisen etsivätoimisto. Paikalla olivat Vesa-Matti Loiri, Spede Pasanen ja Simo Salminen, jotka kaikki tapasin elämäni ensimmäistä kertaa – Speden myös viimeisen kerran. Hetki oli historiallinen myös sikäli, että todennäköisesti kyseinen kolmikko oli tuolloin viimeistä kertaa yhdessä. Spede kuoli kolmisen vuotta myöhemmin, mutta ei esimerkiksi ottanut osaa elokuvan karonkkaan tai ensi-iltaan. Hänen osansakin oli pieni.
Jälkimmäisen päivän päätteeksi kysyin ohjaaja Ere Kokkoselta, onko Uuno Turhapurosta koskaan ajateltu tehdä kirjaa? Ensimmäisen Uuno-elokuvan ensi-illastahan tulisi syksyllä kuluneeksi 25 vuotta. Ere oli hetken hiljaa ja kysyi:
– Olisiko sulla aikaa tehdä sellainen?
Aikaa ei varsinaisesti ollut, olinhan päässyt päivätöihin. Lisäksi toukokuun lopussa saatu idea elokuvan ensi-illassa 28.8.1998 julkaistavasta kirjasta ei lähtökohtaisesti ole järkevä. Tarjous oli kuitenkin aivan liian houkutteleva, joten selvitin tamperelaisesta kirjapainosta aikataulut ja kysyin työnantajaltani luvan kirjoittaa kirja vapaa-ajallani.
Kirja piti saada painoon 29. heinäkuuta. Aikaa siis oli kaksi kuukautta. Lisäksi Spede Pasanen pohdiskeli melkein juhannukseen asti, että tekisi kirjan itse. Eren siunauksella aloitin kuitenkin haastattelut sekä muun materiaalin hankinnan heti.
Ere Kokkonen Oy:n kustantama 90-sivuinen kirjanen Uuno Turhapuro – Juhlakirja saatiin kuin saatiinkin ajoissa valmiiksi (kiitos kirjan taittaneelle Vesa Riihiselle, joka taisi saada urakasta palkaksi kaksi ensi-iltalippua). Kovin syvällinen teos se ei sattuneesta syystä ollut, mutta Uuno-fanit kai ovat siitä tykänneet.
Kirjan takakansiteksti oli Ere Kokkosen kirjoittama. Siinä hän mainitsi: ”Turhapurolaiset haluavat kiittää toimittaja Marjamäkeä tästä merkittävästä kulttuuriteosta ja toivovat hänen palaavan asiaan Uunon 50-vuotisjuhlien merkeissä.”
Huomasin nämä lauseet vasta pari kuukautta sitten ja päätin omistaa koko teoksen Ere Kokkoselle sekä muille turhapurolaisille.
Juhlakirjan köykäisyys jäi vaivaamaan itseäni ja ajattelin, että joskus vielä teen homman perusteellisemmin. Simo Salmisen elämäkerran kirjoitettuani aloin kesällä 2013 ajankulukseni kirjoittaa Uuno-kirjaa. Ehdin katsoa lähes kaikki Uunot läpi ja tehdä niistä tarkat muistiinpanot sekä käydä läpi vanhaa haastattelumateriaalia. Jätin kuitenkin projektin kesken, kun kuulin, että tekeillä oli toinen Turhapuro-kirja, Tommi Aition kirjoittama Uuno Turhapuro – elämä. Nämä kirjat eivät aiheensa puolesta olisi menneet päällekkäin, sillä Aition kirja oli fiktiivisen Uunon elämäkerta ja minun suunnitelmani oli kirjoittaa Turhapurojen tekemisestä tekijöidensä näkökulmasta. Mutta eihän kahta Uuno-kirjaa olisi kannattanut samaan aikaan julkaista.
Nyt tällaisen tietokirjan aika on tullut. Uuno Turhapuro -hahmo eli televisiossa ja elokuvissa 31 vuoden ajan ja uusinnat pyörivät telkkarissa edelleen tiuhaan. Vasta nyt elokuvien historia ja tekijöiden tarinat kootaan yksiin kansiin.
Vuonna 1991 ryhmä tutkijoita kirjoitti akateemisen kirjoituskokoelman UT – Tutkimusretkiä Uunolandiaan (Kirjastopalvelu oy 1991). Oma ohut Uuno Turhapuro – Juhlakirja (Ere Kokkonen Oy 1998) vain raapaisi elokuvien tekemistä. Stiina Ikosen kokoama, allekirjoittaneen tietoiskuilla höystetty Uuno Turhapuron mietelmät (Pupliser 2006) oli aforismikokoelma ja Tommi Aition Uuno Turhapuro – elämä (Johnny Kniga 2014) Uunon kuvitteellinen elämäntarina.
Muuten Uuno-elokuvista on kerrottu lähinnä Suomen Kansallisfilmografiassa sekä sivulauseissa tekijöidensä elämäkerroissa. Esimerkiksi keskeistä appiukon roolia näytellyt Tapio Hämäläinen kuittasi Uunot muutamalla sivulla.
Uuno on numero yksi -kirjassa ääneen pääsevät muun muassa Vesa-Matti Loiri, Ere Kokkonen, Spede Pasanen, Simo Salminen, Marjatta Raita, Tapio Hämäläinen, Marita Nordberg, Pentti Siimes, Elli Castrén, Helge Herala ja monet muut tekijät. Haastattelut olen tehnyt vuosien 1993–2021 välillä – luonnollisesti suurin osa kertojista on nukkunut pois ajat sitten.
Kirjan tarkoituksena on tallettaa heidän kertomuksensa ja koko valtava luku suomalaista viihdehistoriaa yksien kansien väliin – sekä tietenkin viihdyttää lukijaansa.
Signeerattua kirjaa voi ennakkotilata suoraan kirjailijalta, tuomas.marjamaki(a)elisanet.fi. Toimitus syyskuussa.
Hyvä päivä julkaisuun, itselläkin on silloin syntymäpäivä.
Onnea jo etukäteen! Samoin se on Regina Linnanheimon, Arto Mellerin ja Elisabet I:n synttäripäivä.
Tämä täytyy ottaa ajan kanssa lukulistalle. Ei siinä Tommi Aition kirjassa vikaa ollut, mutta odotin kyllä Uunoon realistisempaa lähestymistapaa. Mielenkiintoinen idea toki hänellä muuten kirjoittaa. Toivottavasti sinun kirjassa on enemmän realismia hahmon historiaan liittyen.