LPV: Ossi Runne ja kultainen trumpetti

Huhtikuu 1993. Minulla oli puhelinluettelosta irrotettu Helsingin kartta seinässä sänkyni vieressä. Haaveilin asumisesta Helsingissä ja opettelin keskustan katuja ulkoa, jotta osaisin liikkua siellä sitten joskus ilman karttaa.

Kevättä kohti stadikuume paheni ja suunnittelin kiivaasti seuraavaa haastattelumatkaa Helsinkiin. Ainakin pari tapaamista olisi järjestettävä, mutta pyyntöjäkin oli vetämässä vähän joka puolella. Olin jo sopinut haastatteluista Matti Raninin, Elina Pohjanpään ja Pentti Siimeksen kanssa, mutta nämä eivät aikomanani ajankohtana onnistuisi.

Vaarini Topi Marjamäki oli arvostettu harmonikkataiteilija ja tuohon aikaan Suomen Harmonikkaliiton puheenjohtaja. Lehteni innokkaana tukijana vaari toivoi, että Lyhtypirtin Viesti tekisi juttua myös muusikoista. Kun sitten katselimme Ylen järjestämää Nostalgiailtaa, sain idean trumpetisti, kapellimestari Ossi Runteesta ja soitin hänelle hyvin tuloksin.

Haastattelisin Ossia yhtenä päivänä, toisena menisin seuraamaan Ruutuässä-visailun nauhoituksia.

Sitten oli taas aika tehdä järjestelyt matkaa varten. Puhuin itselleni perjantain vapaaksi koulusta, sovin majoituksista ja kyydeistä sukulaisteni ja kummivanhempieni kanssa. Lähdin yksin junalla ja osasin itse suunnistaa Liisankadulle isän toimistolle, jota pidin tukikohtanani. Monistin muutaman numeron Kari Suomalais -lehteä ja kävin viemässä ne Snellmaninkadulle Elina Pohjanpäälle (jotta hän Pentin kanssa ehtisi tutustua kunnolla lehteeni ennen tulevaa haastattelua), Vappu Jurkalle Teatteri Jurkkaan (kiitokseksi jo tehdystä haastattelusta) ja Marita Nordbergille Välikadulle (saadakseni lasillisen limsaa). Sitten kävimme kaverini Maken kanssa pilailuvälinepuodissa ostamassa tekotupakoita ja räjähtäviä tulitikkuja.

Lauantaina 24. huhtikuuta olikin sitten aika paiskia töitä. Yövyin Mellunkylässä ja isäni serkku Jarmo heitti minut Marjaniemeen. Kapellimestari, myöhemmin musiikkineuvokseksi nimitetty Ossi Runne otti vastaan komeassa ja valoisassa kodissaan.

Ossi Runne094
Ossi Runteen ensimmäinen levytys vuonna 1953 – Kultaisen trumpetin laulu – teki hänestä tunnetun muusikon. (Tuomas Marjamäki)

Aiemmissa haastatteluissani lähdin liikkeelle kohteeni koko elämäntarinasta, lapsuudesta alkaen. Tällä kertaa pääsin heti itse asiaan. En tuntenut kovin hyvin Ossin elämää, vaan halusin keskustella hänen kanssaan musiikista, musiikkibisneksestä ja tähteydestä.

Kävimme tietysti läpi Ossin uraan vaikuttaneita opettajia ja idoleita, puhallinsoittimien soittotekniikkaa sekä erilaisia instrumentteja. Ossi olikin tuonut olohuoneeseen kolme erilaista soitinta; trumpetin, flyygelitorven ja kornetin, joista antoi jokaisesta pienet ääninäytteet.

— Äänilevy-yhtiöt etsivät jatkuvasti uusia kykyjä ja ajattelevat, että tuo nyt on tuore nimi julkisuudessa – kokeillaan edes. Kun nimi on jo valmiiksi tapiseerattu julkisuudella, sen ympärille kannattaa yrittää. Nimi myy.

Yhtenä teemanamme olivat murhatut tai muuten väkivaltaisesti loppunsa saaneet musiikkimiehet. Otin puheeksi John Lennonin murhan, Toivo Kuulan kuoleman ampumavälikohtauksessa, säveltäjä Emil Kaupin omituisen katoamisen sekä epäilyt Wolfgang Amadeus Mozartiin kohdistuneesta henkirikoksesta, joita sitten kaikkia Ossin kanssa pohdiskelimme.

— Sitä Mozartin kohtaloa ei taideta koskaan saada selville, kun ei tiedetä edes hänen tarkkaa hautapaikkaansa, Ossi harmitteli.

Kolme katkelmaa alkuperäisestä haastattelusta. Ryyppäävistä muusikoista puhutaan kohdasta 7.28 alkaen.

Haastattelun loppuvaiheessa rohkaistuin kysymään varsin suoria kysymyksiä muusikkoelämästä. Sain hyviä vastauksia, mutta kaiken tämän mielenkiintoisen jätin kuitenkin pois Lyhtypirtin Viestistä! Syy ei ollut aiheen raflaavuus, vaan se, etten jaksanut purkaa nauhaa loppuun asti, kun sivut tuntuivat täyttyvän muutenkin.

TUOMAS: Muusikoillahan on hirveen ohdakkeista tää elämä. Sittenhän käy tälläin, että jossain vaiheessa sortuukin ryyppäämään. Että täytyy siihenkin olla luonne.

OSSI: — Luonnetta se vaatii, ettei lähde liikaa lavealle polulle. Siinä on aina suuret kiusaukset, kun on esiintyvä ihminen. Aina on joukkoon lyöttäytyjiä ja tarjoajia. Pitää olla tiukka siinä suhteessa.

Ja sitten voi leuhkuus iskeä. Että pitää itseään liian hyvänä.

—  On hyvä, että otit tuon puheeksi. Usein sellainen taiteilija, joka rupee esiintymään leuhkasti tai kuvittelee olevansa parempi kuin joku toinen. Voi olla varma, että se kehitys loppuu siihen pisteeseen. Jos kuvittelee olevansa valmis ja jää lepäämään tai on sitä mieltä että osaa ja tietää kaiken, sellaisen taiteilijan kehitys on loppunut. Henkilö, joka haluaa eteenpäin, se ei koskaan pysähdy ihastelemaan omia aikaansaannoksiaan, vaan epäilee ja pyrkii parempaan. Aina kritisoi omaa esitystään.

Näitsä viime talvena sellaisen pätkän, olisiko ollut Mustassa Pekassa, jossa Jyrki Hämäläinen esitti pingispalloteoriansa?

— Mä en muista nähneeni sellaista.

Se sanoi, että jotkut laulajat kestää julkisuuden paineet ja heitti pingispallon pöytään ja se pomppi ylös ja alas, ne aina jaksaa nousta pohjalta. Ja jotkut on sitten tällaisia: PLÄTS! Se heitti munan siihen pöytään.

— Joo, näin on! Se on varmasti totta!

— Kun puhutaan iskelmäelämästä, menestys on monen kohdalla hyvin hetkellistä. Julkisuus tehdään usein hyvin keinotekoisesti. Voi olla yhden tai kahden levyn tähti. Sellainen henkilö ei kestä alaspäin menoa. Pitäisi aina muistaa, että tämä ei ole ikuista, vaan tavattoman hetkellistä.

Niin ja Toni Nieminen ei jaksanut enää hypätä tänä talvena!

— Hahhah, sekin ehkä luuli olevansa valmis ja rupesi leuhkimaan sillä.

Ossi Runne104
Tuleva musiikkineuvos ja kolme eri instrumenttia: kornetti, trumpetti ja flyygelitorvi. (Tuomas Marjamäki)

Kun tuli puheeksi, että itsekin olen musiikkimiehiä, Ossi pyysi soittamaan muutaman sävellykseni pianolla. Eräästä keskeneräisestä biisistä sain rakentavaa palautetta, jonka otin huomioon sitä viilatessani.

Joimme viinerikahvit ja sain vielä muistoksi Ossin pr-kuvan nimikirjoituksella. Kun sitten postitin hänelle valmiin lehden kesäloman kynnyksellä, Ossi lähetti kiitoskirjeen. Luin sen rippileirillä, jonne äiti oli sen vierailuiltana tuonut. Talletin kirjeen väliaikaisesti Raamattuni väliin.

Ossi Runne103

 

(Yrjö Osvald) Ossi Runne (vuoteen 1936 Rundberg)
Syntynyt Viipurissa 23.4.1927
Asuu Helsingissä

 

Lyhtypirtin Viesti 77, 5/1993

Ossi Runne096

Ossi Runne097

Ossi Runne098

Ossi Runne099

Ossi Runne100

Ossi Runne101

Ossi Runne102

Leave a Reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *