Taas on syytä hymyyn, kun yksi kirjaprojekti on valmis. Laulaja-lauluntekijän, viihdyttäjän ja pitkäaikaisen kansanedustajan Mikko Alatalon elämäkerta Hän hymyilee kuin Mikko on paketissa ja siitä tulikin muhkea: varsinaisia sivuja kirjassa
Continue reading »
Esikoisromaanin ilmestyminen on kirjailijalle jännittävä asia, mutta toisen kohdalla tunne vaihtuukin jo peloksi. On ensiteos sitten saanut suopean tai nihkeän vastaanoton, toisen kohdalla on yksinkertaisesti pakko onnistua. Muuten kirjailijahommat saattoivatkin
Continue reading »
Helmet-lukuhaaste vuodelle 2020 on julkaistu. Kyseessä on Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastojen kokoama 50-kohtainen lista, jossa pyritään löytämään ja lukemaan yksi jokaiseen sarakkeeseen sopiva kirja. Jotkut saattavat olla hyvinkin vaikeita.
Continue reading »
Tosikoisromaani. Terveisiä tunnelista jostain Muuramen ja Jämsän väliltä. Olen palaamassa Jyväskylästä, mutta en maitojunan kyydissä. Laukussani on sopimus, johon raapaisin nimen varsin mielelläni. Siinä lukee, että Docendo Oy kustantaa myös
Continue reading »
Kirja tulossa. Terveisiä Lapista Levitunturin juurelta! Keväiset rinteet houkuttelevat laskettelemaan, mutta varsinaisesti täällä on tarkoitus tehdä töitä. Solmimme hiljattain kustannussopimuksen Mikko Alatalon elämäkerrasta. Mikko itse on hankkeessa täysillä mukana, minä
Continue reading »
Joulukuu 1994 – tammikuu 1995. Naamaani satoi märkiä räntärättejä, kun ylitin Hämeensiltaa ja suunnistin kohti Koskipuiston laidassa seisovaa Ruuskasen taloa. Olimme sopineet Juice Leskisen kanssa tärskyt hänen työhuoneelleen. Parhaiten se sopi
Continue reading »
Joulukuu 1993 – maaliskuu 1994. Nämä muistot kirvelevät niin, että tekis mieli kirkasta. Olen varmasti blogini perusteella luonut itsestäni kuvaa moraalista tiukasti kiinni pitävänä journalistina, mutta kyllä minäkin olen koetellut
Continue reading »
Kesäkuu 1993. 1980-luvun puolessavälissä meidän perheessämme kuunneltiin Mikko Alataloa. Mikon parhaat pyörivät autostereoiden kasettipesässä kulumiseen saakka. Känkkäränkkä ja Poppaloora kolahtivat ja kovaa paitsi minuun, myös kavereihini. Syksyn Säveltä oli melkeinpä tylsä katsella,
Continue reading »