Elokuu 1996. Koko 1980-luvun ajan aina isänpäivän aikaan Arto Paasilinnan teosten rivi kasvoi lapsuudenkotini kirjahyllyssä, ja isä ahmi Arton uutuuden tuoreeltaan. Romaanien nimistä sekä Pekka Vuoren kansitaiteesta päättelin, että tarinat
Continue reading »